6 vuotta 'pois' Helsingistä ja ajoittain tuntuu, ettei kaupunkia enää tunne. Ainakaan kuin omia taskujaan. Tästä uudesta alueesta ei voi olla vielä oikeesti kovinkaan paljoa mieltä. Mutta nämä kontit oli ihan mahtavat!! Eikö?
keskiviikko 21. joulukuuta 2011
omaa aikaa
Ensin teatteriin. Sen jälkeen syömään. Hyvin ja rauhassa. Aikuisten mieli vapaa-aikaa meidän perheessä. Lapset kasvaa ja oma-aika lisääntyy. Haikeaa, mutta niin mukavaa!!
maanantai 19. joulukuuta 2011
pancakes
torstai 15. joulukuuta 2011
joulu tulee
Jouluun on enää 9 yötä. Laskenta ollut luonnollisesti pitkään jo käynnissä. Tänä aamuna ihana tyttäreni oli kovin huolissaan, "Äiti se on tosi vähän. Mä en tiedä olenko vielä valmis?"
keskiviikko 14. joulukuuta 2011
tärkeät joulunalus -tarvikkeet
Heikkoa kädentaitoa, ideointi hyvä. Sen hoitaa isompi käyttäjä. Muistaa myös muistuttaa täytöstä ;)
keskiviikko 7. joulukuuta 2011
mieluistä syyspuuhaa
Yhtä varmasti kun pimeys iskee iltoihin, minä käperryn sohvan nurkkaan heiluttamaan puikkoja.
Varsinaista heiluttamista se välillä onkin. Melko vaikeaa ja solmuista puuhaa, mutta lukemalla, kokeilemalla, purkamalla ja taas kokeilemalla sitä oppii.
..ja Severi.
Ennen kevään tuloa ehtii vielä vaikka mitä. Kumma juttu kuitenkin, että erityisesti alkusyksystä, puuha on kaikkein mieluisintä.
Ennen kevään tuloa ehtii vielä vaikka mitä. Kumma juttu kuitenkin, että erityisesti alkusyksystä, puuha on kaikkein mieluisintä.
torstai 17. marraskuuta 2011
lauantai 5. marraskuuta 2011
syysloman kuulumisia
perjantai 28. lokakuuta 2011
onnea
Arjen keskellä kaikki syyt juhlaan huomioidaan. Mukava on juhlia, mukavampi on muistaa sankaria. Toivottavasti kortin saaneet sankarit eivät pahastu kun nämä tärkeät kortit täällä ovat. Jos jonkin seuraavista on saanut, voi toisaalta olla varma, että on
u-n-i-q-u-e.
maanantai 17. lokakuuta 2011
tiistai 11. lokakuuta 2011
jokainen tavallaan
maanantai 26. syyskuuta 2011
maanantai 12. syyskuuta 2011
lauantai 10. syyskuuta 2011
prinsessan puoli valtakuntaa
Tässä huoneessa äidin mielipiteitä ei enää huomioida samalla tapaa kun pikkuveljen vastaavassa. Ihan ei mennä kaikkien neidin omien toiveidenkaan mukaan, joista viimeisimmät ovat kai olleet diskopallot ja eläimen talja!? Hienoja kompromisseja on onneksi mahdollista löytää.
pikkumiehen oma huone
Oman huoneen perheemme pieni mies sai 2 vuotiaana, kun äiti vihdoin päästi viereltään. Kovasti on huone hakenut muotoaan. Sisustukseen ei juurikaan ole hankittu mitään uutta, vaan vanhat tavarat ovat saaneet uudet paikat sekä uusia käyttötarkoituksia. Eikä huone tietysti koskaan valmis ole, kiinnostuksen kohteet kun muuttuvat kovaa vauhtia. Mikään ajaton huone ei ole, eikä edes yritä olla, vaan mahdollisimman oman näköinen juuri tässä hetkessä. Niin oman näköinen,mutta äidin vaiko pojan?!
![]() |
Rakas unipupu. Samanlaisia on kaksi, tässä taitaa makoilla siistimpi versio, joka ei kelpaa lainkaan. Se likainen ja haiseva pitää olla kädessä ja naaman edessä, jotta unet ovat kauniita. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)








