En aio tuntea pelkoo. Vaikka pelkään et se ei oo musta kii. Mut mä luulen et ihminen on sitä vahvempi. Mä aion antaa sen kuolla, En enää anna sille tilaa hengittää. Mä en oo, mä en oo sille velkaa yhtään enempää.
En odota yllätystä, en pidätä hengitystä. Mä haluan jättää sen kaiken taakse. Mun pakoni loppuuun juostu on. En mä rohkea oo, enkä kuolematon. Mut mä tiedän vaan sen, minkä sydän on tiennyt kauan. Mun pakoni loppuun juostu on.
voimalaulun sanat on pieni pätkä kappaleesta, joka tietääkseni Toni Wirtasen käsialaa
maanantai 29. lokakuuta 2012
Pari ekaa pakkaspäivää palelin. Yötä päivää. Ei riittänyt mitkään vatteet, peitot. Sunnuntaina siedätys oli valmis. Vapaaehtoisesti aamulenkille. Aurinkoinen pakkasaamu oli kaunis. Ja nyt sataa ropisee vettä...
Rankkaa hyvästellä kesä ja aurinko. Pimeyden keskellä syksystä yritettavä ottaa irti se mitä otettavissa on... Tällä kertaa syksyiset juurekset ja marjat.
omenaista porkkanakeittoa
vuohenjuuston ja punajuuren ihana liitto mukaan pähkinöitä ja hunajaa